maanantai 29. tammikuuta 2018

Suloinen jälleennäkeminen kengurulandian kanssa

Majailen tällä hetkellä maassa, jossa aurinkoa ja lämpöä riittää tähän aikaan vuodesta. Maassa, jossa katkaisijaa napsautetaan alaspäin valon sytyttämiseksi, ja ruoka kokataan kaasuhellalla. Maassa, jonka vasemmanpuoleinen liikenne tuppaa välillä aiheuttamaan sydämentykytystä auton ratissa. Maassa, joka kuhisee toinen toistaan oudompia ja vaarallisempia eläimiä. Maassa, jossa kesän voi luottaa olevan lämmin. Maassa, josta tuli toinen kotini muutama vuosi sitten.


Kenguruiden luvattu maa

Kauppatieteiden opintoni Vaasassa ovat edenneet siihen pisteeseen, että kandidaatin tutkinnosta puuttuu enää vaihtojakso. Olen matkalla Kiinan Shanghaihin, jossa tarkoituksenani on suorittaa nuo puuttuvat vaihto-opinnot. Sitä ennen halusin kuitenkin tulla moikkaamaan lukioajan jälkeistä isäntäperhettäni Australian länsirannikolla, onhan tämä maa aivan matkan varrella Suomesta katsottaessa.

Entinen kotikaupunkini Perth ei ole päässyt pahemmin yllättämään, pääpiirteittäin kaikki tuntuu olevan ennallaan neljän vuoden takaiseen reissuuni nähden. Se ei kuitenkaan ole millään tavoin huono juttu, päinvastoin. Tuntuu helpolta, turvalliselta ja luontevalta kulkea paikasta toiseen - kuin en olisi poissa ollutkaan! Suomen pitkän pimeän pätkän jälkeen Perthin tarjoilema aurinko ja meri todellakin kelpaavat. Kylmyyden jäljiltä ihoni on tosin ollut melko herkillä, ja otsani kärvähtikin lämmössä oikein kunnolla – reilun viikon aikana ehdin jo luomaan nahkani kuin käärme konsanaan.


The city of Perth sijaitsee Australian länsirannikolla Swan-joen rannalla

Matkan agendana on isäntäperheen näkemisen lisäksi ollut lähinnä lomailu. Siihen nähden matkani on tähän mennessä ollut oikein onnistunut! Päivät olen kuluttanut rantaviivaa pitkin pyöräillen, kirkkaassa merivedessä polskien ja lämmöstä nauttien. Lisäksi olen ehtinyt moikkaamaan paria kaveria au pair -ajoilta. Isäntäperheeni on tarjonnut monenlaista aktiviteettia; SUP-lautailua, snorklailua, ratsastusta ja jopa kartingia. Sainpa myös mahdollisuuden tutustua ravustuksen saloihin. Samaisella reissulla veneen moottori sanoi itsensä irti, ja pääsin todistamaan aussilaista avuliaisuutta, kun lähellä lipunut vene veti meidät takaisin rantaan. Yksi seikkailu lisää päiväkirjaan.

Rapu rallaa

Menneenä viikonloppuna vietettiin Australia-päivää. Me juhlistimme päivää paratiisinomaisella Rottnest Islandilla, jossa turkoosin veden ympäröimällä saarella juoksentelee harvinaisia lyhythäntäkenguruita. Näiden suloisten vipeltäjien lisäksi pääsin nauttimaan muun muassa snorklailusta, hiekkadyyneistä sekä puhallettavan vesipuiston hurjista vempeleistä. Satuimmepa näkemään myös delfiiniperheen aivan lähietäisyydeltä. Eräs tilanne saarella jäi pysyvästi mieleen. Olin menossa yleiseen vessaan, josta vastaan tuli noin 10-vuotias tyttö. Hän varoitti minua hämähäkistä pöntön vieressä lattialla. Olin hämilläni, mutta hetken kuluttua tajusin, että tyttö oli pienellä huomautuksellaan mahdollisesti jopa pelastanut henkeni. Asioita, joita ei myrkyttömien hämähäkkien maassa tule äkkiseltään pohtineeksi.


Rottnest Island


Quokka eli suomalaisittain lyhythäntäkenguru


Puhallettava vesipuisto


Tuo viikonloppu saarella näytti jälleen kerran Australian parhaita puolia. Saaren ainoassa pubissa istuskellessaan voi kuunnella rennonletkeää live-musiikkia, katsella aaltoilevan veden ylle syttyviä tähtiä ja nauttia ihmisten ilosta tanssia musiikin tahdissa. Unohtamatta jaloissa pompottelevia minikenguruita. Huomenna matkaan aivan uusiin maisemiin kohti pohjoista, aina 850km päähän Monkey Miaan. Toivottavasti sieltä löytyy hyviä tarinoita jaettavaksi!