Picnic-illallisia ja ilotulituksia

Luonnon vesiliukumäki!

Ensimmäinen kokonainen kesälomaviikko selätetty! Lapsilla oli niin kiireinen aikataulu, että lapsenvahti pääasiassa ajoi lomalaisia paikasta toiseen. Oli uimakoulua, pianotuntia, teeball-treeniä ja kavereiden tapaamista, mutta sainpa minäkin käyttää mielikuvitusta miettiessäni puuhaa lapsosille. Päätimme ottaa viikottaiseksi tavaksi vierailla kirjastossa, ja se nosti pisteitäni lukutoukkalapsien silmissä. Pääsin myös toista kertaa Adventure Worldiin nauttimaan +38 asteen lämmöstä.

Viikonloppuni pitenivät kolmepäiväisiksi, sillä hostäiti ei työskentele perjantaisin. Teinkin heti pienen road tripin erääseen kansallispuistoon, jossa kaverini kanssa vietettiin puoli päivää. Ei tarvinnut ajaa kuin tunti kaupungista, ja maisema muuttui hyvin maaseutumaiseksi. Otimme ensin väärän reitin ja päädyimme keskelle metsää, jossa ei ollut edes Internet-yhteyttä. Lopulta löysymme Serpentine Falls -rentoilupaikan, jossa aurinko ja kiehuvan kuuma kallio polttivat ihoa. Viereisen lammen vesi oli kuitenkin virkistävän kylmää, ja pienen vesiputouksen ihailu sai unohtamaan korvissa inisevät kärpäset. Kotimatkalla poikkesimme vielä Ikeassa, josta ostin glögiä, näkkileipää ja mustikkamehua. Siellä oli myynnissä myös Fazerin sinistä ja Geishaa!

Sanni ja Sarah! Mikä on tuo jalka..?

Tätä kuvaa ottaessa oli tosiaanki tekohymy käytössä. Aivan järjettömän kuuma tuo kallio!

Tunsin itteni niin pieneksi tuolla.

Viikonlopun ruokailu oli hyvin picnic-painotteista. Perjantai-iltana katselimme auringonlaskua satamassa, jossa grillailimme kavereiden kanssa. Täällä puistoissa on siellä täällä grillauspisteitä, joissa voi aterioitaan käristellä ilmaiseksi! Heitin liedelle kengurumakkarat tirisemään ja koitin arvailla, milloin ne olisivat kypsiä. Pakkauksessa luki, että kengurun kympsentäminen vie enemmän aikaa, koska liha on lähes rasvatonta. Hyvää se kuitenkin oli, vielä kun krokotiilia pääsisi maistamaan.

Master chef  grillimestarina!

Perjantai-illan poppoo :)

Lauantain picnicin nautiskelin viulistikaverini kanssa keskustan puistossa, jossa Länsi-Australian sinfoniaorkesteri järjesti ilmaiskonsertin. En ollut uskoa silmiäni, kun ilmeisesti 20 000 kuulijaa istuskeli vilteillään toiset torkkuen, toiset viiniä maistellen. Musiikki oli kerrassaan mahtavaa, ja illan tummuessa kaupungin valot pääsivät kunnolla oikeuksiinsa. Myös kuu loisti kirkkaana, ja lopuksi yleisölle tarjoiltiin pieni ilotulitus. Tuli ikävä klassisen musiikin konsertteja, täytyy ehdottomasti mennä katsomaan joku keikka jahka kotiudun!

Olihan porukkaa puisto täynnä!

Valaistu lava ja kaupungin rakennukset oli jotain niin hienoa.

On aivan käsittämätöntä, kuinka paljon ilmaistapahtumia täällä on. Eilen illallistimme perheen kanssa rannalla, jossa lavalla joululauluja soittava orkesteri viihdytti yleisöä. Myynnissä oli väriä vaihtavia sähkökynttilöitä, ja hostvanhempani halusivat välttämättä ostaa minulle välkkyvän kengurukaulakorun. Lapset lauloivat ja tanssivat musiikin tahdissa auringon laskiessa mereen - oli mahtava lopetus viikolle. En ole ikinä nähnyt yhtä vaikuttavaa ilotulitusta, jota saimme ihailla loisteliaaksi lopuksi. Se oli kuitenkin kuulemma vasta esimakua Australia-päivän 40:n minuutin tykitykselle, josta pääsen nauttimaan tammikuun lopussa. En uskalla edes kuvitella, millaisia kuvioita Sydneyn uuden vuoden raketit taivaalle piirtävät!

Declan, Sanni ja Flashing Kangaroo!

Vähä kuvausharjottelua uutta vuotta ajatellen

Jouluun on enää yhdeksän yötä, jonka jälkeen lennämme Sydneyyn. Siellä vierähtääkin lähes kolme viikkoa, ja sieltä palatessani minulla on jäljellä enää puolitoista kuukautta! Kuinka nopeaa aika voikaan kulua? Olo on jo nyt haikea, ja nähtävää ja koettavaa on vielä vaikka millä mitalla. En millään malttaisi palata Suomeen, jossa luultavasti joudun istumaan saunassa talven yli - Rovaniemellä kun kuulemma alitettiin jo -30 asteen raja... Aivan hullua, 70 asteen ero tähän lämpöön!

Ja ps. kirjotettu maanantaina, en jaksa perehtyä asetuksiin..