 |
Little Indian kukkaloistoa
|
Lauantai Singaporessa olikin täysin suunniteltavissa ilman minkäänlaisia passi- tai muita pakollisia asioita. Hyvin nukutun yön jälkeen lähdin metrolla Little India -kaupunginosaan, joka oli täynnä intialaisten pyörittämiä yrityksiä, pääasiassa "tilpehöörikauppoja" ja ravintoloita. Harmikseni olin yli tunnin etuajassa, sillä kaupat aukesivat vasta kello 11. Päätin tehdä kierroksen läheisellä markkina-alueella, jossa nappasin dollarilla omena-kirsikka-sekoituksen mehubaarista ja ihmettelin ihmisten määrää. Tuolla turkkilaista basaaria muistuttavalla kauppapaikalla tuli ensimmäistä kertaa ajatus: "Mitä hittoa mä teen täällä yksin?". Sitten muistin taas olevani Singaporessa, ja ajattelin, että enköhän täältäkin selviä.
 |
Mehubaarit oli vastutamattoman värikkäitä ja niin käteviä - dollari myyjän kätöseen, ja vitamiinipommi omaan :) |
Parin tunnin karttaharhailun jälkeen löysin tieni taas Pikku-Intian pääostoskadulle, jolla hoksasin halvan henna-tatuoitsijan. Nuo ruskeat koristeelliset koukerot ovat jo pitkään kiehtoneet minua, vaikka monenlaisia allergiareaktiokuvia olenkin verkossa nähnyt. Päätin silti kokeilla, eikä tuommoinen kaunis kukkakuvio kämmenselässä pysyvänäkään ihan pahalta näyttäisi! Intialaisneito lupasi kuvan pysyvän iholla viikon, mutta kylläpä vaan on muste jo melko lailla kadonnut. Lounaaksi söin intialaisen ruoan suurena ystävänä tulisen kana-annoksen erilaisten herkkukastikkeiden kera. Niin halpaa, niin hyvää - Singaporeen voisi palata pelkästään ruoan vuoksi!
 |
Olisko kiva tatuointi? |
"Hiilihydraattiöverien" jälkeen hyppäsin jälleen metroon, joka vei minut Singaporen eteläiselle rannikolle. Sieltä kävelin noin kilometrin mittaista siltaa pitkin Sentosa-saarelle, jolla on monia luksushotelleja ja viihdekeskuksia kuten Universalin teemapuisto. Tuossa vaiheessa vatsa pulleana, rakot jaloissa ja hiki selässä olin melko täynnä kävelemistä, kun onnekseni huomasin Hard Rock Cafen merkin. Kuinka sopivaan paikkaan sainkin pitää pienen tauon ja nauttia makean cocktailin. Matkasin vielä vaaleanpunaisella ilmaisjunalla saaren tekohiekkarannoille, jonne hiekka oli rahdattu aina Havaijilta saakka. Pieni ja auringoton ranta ei oikein vetänyt vertoja Perthin unelmarannoille, joten melko nopeasti lähdin sieltä tällä kertaa violetilla junalla pois.
 |
Tauko! |
Retkeilyn jälkeen oli minun pakko ottaa pienet nokoset ennen kuin suuntasin Singaporen viralliseen Hard Rock Cafeen, jossa tein vain lyhyen lenkin kitarakokoelmaa ihaillen. Sieltä lähdin Merlion-patsaan juurelle seuraamaan Marina Bay Sands -hotellin jokailtaista valoshow'ta. Illan hämärtyessä turistit napsivat kameroillaan kuvia kaupungin valoista, ja itsekin koitin saada otoksia tuosta hotellin hienosta ilmaisesityksestä. Lopuksi taivaalla pamahti pari ilotulitusta, ja päätin lähteä etsimään vielä tuota ylihyvää ruokaa, vaikka vatsa ei tuhdin lounaan jäljiltä murissutkaan. Muovipöytiä ja -tuoleja täynnä oleva ruokakojukasauma vilisi asiakkaita, ja sainkin illallisseuraksi ventovieraita kasvoja. Söin nuudeliannoksen, jonka lisukkeena oli katkarapuja ja mustekalan paloja. Yksinkertaista, mutta hyvää! Paikallinen Tiger-olut kruunasi viimeisen iltani Singaporessa.
 |
Taustalla Merlion-patsas ja Singaporen pilvenpiirtäjät |
 |
Marina Bay Sandsin Wonder Full -valoshow |
 |
Eipä mustekala maistunu oikeen miltään, mutta onpa kokeiltu :) |
Sunnuntaina kotia kohti lähtiessäni minulle selvisi, että itse lentokenttäkin oli myös nähtävyys. Muutaman tunnin luppoajallani kiertelin yhdessä kolmesta terminaalista ja löysin mm. hotellin, kuntosalin, pienen elokuvateatterin ja auringonkukkapuutarhan! Viihdehuoneessa oli mahdollista pelata konsolipelejä tai jopa lanittaa tietokoneilla. Ilmaisia nettipisteitä löytyi pitkin käytäviä, ja löhöilytuolit kutsuivat väsyneitä matkalaisia lepäämään telkkariohjelmien ääreen. Lentokenttäoppaasta luin, että toisissa terminaaleissa oli lisää puutarhoja, ja ilmeisesti jossain pääsi virkistäytymään katolla olevassa uima-altaassakin. Myyjien jakaessa ilmaisnäytteitä kalliista suklaamerkeistä olin vakuuttunut paikan saamasta tittelistä - lentokenttä valittiin viime vuonna maailman parhaaksi.
 |
Terminaali 2:n auringonkukkapuutarha |
Pieni faktapläjäys niille, joita kiinnostaa :) Singapore sijaitsee Kaakkois-Aasiassa Malesian ja Indonesian välissä. Se on pienistä saarista koostuva kaupunkivaltio, jonka pääsaari on vain Suomen pääkaupunkiseudun kokoinen. Siitä huolimatta Singaporessa asuu noin viisi miljoonaa ihmistä, mikä tekee kaupungista yhden maailman tiheimmin asutuista. Korkeat pilvenpiirtäjät ja kerrostalot reunustavat teitä - tilanpuutten vuoksi on pakko rakentaa ylöspäin. Virallisia kieliä on neljä, joista yksi on englanti, ja sillä pärjäsikin ilman minkäänlaisia ongelmia. Singaporen ilmasto on trooppinen, ja hiostava kuumuus onkin yksi syistä, joiden vuoksi en kaupungissa osaisi kuvitella asuvani. Aurinko pysytteli (saaste)pilvien takana koko viikonlopun eikä tuuli puhaltanut juuri ollenkaan. Tuntuikin oudolta levittää aurinkorasvat aamuisin, mutta oli se tehtävä UV-säteilyn ollessa kuitenkin niin voimakas. Mukava paikka piipahtaa pariksi päiväksi, mutta en Suomesta pelkästään Singaporeen lähtisi lentelemään.
Kiitos Sanni jälleen kivasta blogauksesta! Henkilökohtainen Aasia-kuumeeni on noussut taas useammalla asteella näiden Singapore-tekstien myötä. Tahtoo Singaporeen, Malesiaan, Vietnamiin, Kambozaan... mahdollisimman pian.
VastaaPoistaJa mukavia viimeisiä kuukausia sinne lämpimälle pallonpuoliskolle!
T. nimimerkki maaliskuun alun tapahtumat siirtänevät haavetta hieman tuonnemmaksi ;)
On se kyllä kiva kaupunki, että jos Aasian rundia jossain vaiheessa suunnittelee, niin kannattaa käydä! :) Mua on alkanu Intia ja Thaimaa houkuttaa entistä enemmän, osasyy voi olla ne privaattiparatiisit :P
PoistaViimeistä kuukautta Perthissä tosiaan viedään, sitten onneksi vielä pari viikkoa auringossa ennen kuin lukee lentolipussa Helsinki.
Maaliskuun alun tapahtumia ootellaan täälläkin, tsemppiä viimesille parille viikolle! :)