tiistai 28. tammikuuta 2014

Rottnest Island, Australia Day & Avicii



Viikonloppu oli mitä mainioin, kun suuntasimme veneellä jälleen Rottnest Islandille. Vaikka ajatus lasten kanssa tauottomasta viikosta ja viikonlopusta tuntui väsyttävältä, oli kolmen yön reissu lopulta mukavan rento. Kävimme snorklaamassa koko perheen voimin, ja näin söpöjen kirkkaansinisten kalojen lisäksi mustekalan! En voinut muuta kuin nauraa onnesta - vaikka se snorkkelin kautta järkyttävältä kuulostikin. Hostisäni työnnettyä minut veteen saimme snorklata tosissamme, kun yritimme löytää aurinkolasejani merilevän peittämästä pohjasta. Turhaa oli työ, rakkaat Ray Ban -kopiot lepäävät nyt Intian valtameressä. Kuvissa saattekin ihailla hostisäni muodikkaita arskoja!

Rennoissa meiningeissä at cider o'clock!

Kiitos onkija-Declanin saimme nauttia nälkäisen pelikaanin seurasta yhden iltapäivän ajan. Lintu lensi veneemme viereen, kun huomasi meidän saaneen saalista. Päätimme kokeilla ruokkia tuota hullunkiilto silmissä olevaa eläintä, ja lopulta se söikin vajaat kymmenen kalaa! Välillä se lensi pois, mutta aina huomatessaan lasten nostavan vedestä sintin, palasi se takaisin innokkaasti siipiään heilutellen. Heitinpä minäkin sille kalan, mutta kuvaa ei nopeasta kohtauksesta keretty saamaan, sillä pelkäsin linnun syövän sormeni. Toimituksen jälkeen huomasin täriseväni jännityksestä - se lintu oli suunnattoman iso!

"How do u even do this? Here u go buddy!"

Kala näkyi linnun kaulassa vielä hetken nielaisun jälkeen. Hullua!

Sunnuntaina vietettiin Australia-päivää, joka on Australian kansallispäivä. Rennon aussikulttuurin tapaan päivää juhlitaan perinteisesti grillibileiden merkeissä altaalla ja illalla baarissa lipsuttimisssa (jopa uikkarit olivat sallittuja joissain kapakoissa). Me kuitenkin ajoimme veneen voimakkaassa tuulessa Swan-joelle, joka jakaa Perthin eteläiseen ja pohjoiseen osaan. Matkalla näimme tyhmänrohkean parivaljakon soutamassa keskellä reilun metrin korkeita aaltoja, mutta kyytitarjouksesta huolimatta he halusivat jatkaa taiturointiaan. Ilokseni huomasin vedessä suurehkon delfiiniparven, mutta koska keskityin itse lähinnä pysymään pystyssä aaltojen heiluttaessa venettä, en juuri saanut niistä kuvia. Hienoja otuksia joka tapauksessa! Päästessämme viimein joenvarrelle, sain ihailla noin 60 miljoonan dollarin arvoista asuintaloa, joka oli kooltaan satulinnan luokkaa. Hostisäni arveli, että talo myytiin jopa ennätyshinnalla koko Australiassa. 

Natika oli hyppykuvassaan tikkusuorana ja näytti luontevalta.. Tälle kuvalle puolestaan ollaan naureltu koko viikonloppu - vaikka en kovin kokenut hyppääjä ookkaan, on tämä taidonnäyte jotain aivan omaa luokkaansa :D

Ankkuroimme veneen aivan kaupungin rakennusten eteen, ja siitä oli hyvä seurata armeijan lentonäytöksiä. Jokivesi oli täynnä ruskehtavia meduusoja, ja lapset keräsivät niitä innoissaan veneessämme olevaan säiliöön. Parhaillaan 23 kuulemma vaaratonta eläintä oli sullottuna tuohon pieneen tankkiin. Meduusa oli ehkä matkan tähän mennessä ällöttävin asia, niin ruma ja no, limainen. Illan hämärtyessä veneellemme kokoontui perhetuttavia, ja yhdessä katselimme reilun puolen tunnin mittaisen ilotulitusnäytöksen. Aamulla oli ihana herätä kaupungin edestä ensimmäisten auringon säteiden valaistessa rakennukset. Maanantai oli tosiaan kansallinen vapaa(krapula)päivä.

Olin niin kiitollinen ku lapset tutustutti mut näihin hyytelökamuihin!

Real Aussie ;)

Australia-päivää juhlitaan ensimmäisten englantilaisten maihinastumisen kunniaksi.

Vapaapäivän kunniaksi suuntasin Perth Arena -tapahtumahallille. Kauan odotettu ruotsalainen DJ Avicii veti siellä konsertin, ja parin ystäväni kanssa tanssimme koko illan. Lämppäribändit ennen keikkaa soittivat yhteensä kolme tuntia, ja itse pääartisti syötti bassotykitystä reilu pari tuntia. Jalat todellakin huusivat hoosiannaa, kun viimein pääsin istumaan. Oli mahtavaa vain keikkua musiikin tahdissa, kun ei tarvinnut miettiä mitään muuta. Oli kuitenkin pettymys, kun DJ:n ainoat sanat täydelle areenalle olivat lopuksi "Thank you Perth. You are awesome." Joka tapauksessa meillä oli kivaa hullunkuristen tanssiliikkeiden kanssa, ja olihan se huippua kuulla baareissa pyörivät biisit itse tekijän soittamina. 


Avicii!

Sanni, Sharissa & Caro

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti