Voihan räkä!

Istun lentokentällä ja testaan WhatsAppin toimivuutta. Ihan kuin en uskoisi, että se ei tässä maassa onnistu. Silti tilanne aiheuttaa hämmästyksen ja jopa pienen pakokauhun, kun sama toistuu Snapchatin, Instagramin, Facebookin ja Youtuben kohdalla. Minne ihmeeseen sitä ollaan tultu? Alan googlettaa vinkkejä, kuinka murtaa Kiinan suuri palomuuri. Kunnes muistan, että myös Google on maan estettyjen listalla.

Ensimmäinen viikko estettyjen sovelluksien maassa hujahti ohi varsin nopeasti. Tekemistä on ollut niinkin paljon, etten ole ehtinyt juuri tutustumaan Shanghain turistinähtävyyksiin. Sen sijaan olemme kämppiksieni kanssa tallustaneet ympäri kaupunkia varpaat rakoilla erilaisia käytännön asioita hoidellen. Olemme muun muassa metroilleet tunneleissa etsien tyynyjä, peittoja, tohveleita, ilmastointiteippiä ja lämpöpatteria, muutamia mainitakseni. Shanghain kylmyys pääsi yllättämään, eikä vuokra-asunnossamme edellisten lisäksi myöskään ollut kattiloita, ruokailuvälineitä tai pesuaineita. Elämä on niin ikään alkanut alusta aivan kokonaan. New year, new me.

Länsimaalaisia työntekijöitä tai matkaajia on oletuksieni vastaisesti näkynyt metroissa yllättävän vähän. Poikkeuksetta saamme ystävieni kanssa tuntea paikallisten tuijotuksen takaraivoissamme ulkonäkömme vuoksi. Kuulin, että tapa täytyy ottaa kunnioituksena, sillä tuijottaja todennäköisesti vilkuilee aidosta mielenkiinnosta. Länkkäreiden puuttumisen lisäksi olen yllättynyt siitä, kuinka epäkansainväliseltä kaupunki vaikuttaa. Metroissa on toki merkattuna asemat länsimaalaisin kirjaimin, mutta englantia puhuvia paikallisia tuntuu olevan vaikea löytää. Tämä on aiheuttanut paljon haasteita kommunikaatiotilanteissa esimerkiksi ravintoloissa. Myös pankissa tiliä avatessamme kohtasimme ongelman, johon en olisi arvannut törmääväni. Virkailijat puhuivat hyvää englantia, mutta hankaluuden aiheutti sukunimen ä-kirjain, joka oli viisumissa korvattu kirjainyhdistelmällä ”ae”. Työntekijät eivät olleet tietoisia kansainvälisestä käytännöstä toimia kyseisellä tavalla erikoiskirjaimien kohdalla. Pankissa vierähti kolme tuntia.

Viikon aikana olen päässyt myös tutustumaan kiinalaiseen kulttuurin hieman syvemmin, eivätkä kaikki havainnot ole olleet positiivisia. Päivittäin pääsemme kavereideni kanssa todistamaan paikallisten tapaa tyhjentää henkitorvensa sinne kertyneestä liiasta limasta. Tuo räkä irrotetaan torvesta kuuluvasti rykäisten ja tuotos sylkäistään jalkakäytävälle vähintään yhtä äänekkäästi. Joka kerta tilanne aiheuttaa kylmät väreet selkään. Bakteerien leviämisestä ei tunnuta välittävän myöskään ruokakaupassa. Kassajonossa seisoessani tunsin takanani jonottavan vanhemman miehen tuijottavan minua jälleen kerran todennäköisesti länsimaalaisuuteni vuoksi. Hetken kuluttua sain myös tuntea hänen yskivän suoraan hiuksiini, suutaan peittämättä. Henkilökohtaista reviiriä kaipasin myös tilanteessa, jossa leipähyllyä tiiraillessani paikallinen ostosten tekijä röyhtäisi makoisasti suoraan korvani juuressa. Leivät jäivät hyllyyn.

Lähiruokakaupassa valikoima on varsin laaja

Uskomattoman monia muitakin hidasteita ja kulttuurillisia eroavaisuuksia olemme joutuneet viikon aikana kohtaamaan, mutta uskon, että hyvällä huumorilla olemme voittamassa alkuvaikeudet. Olin varma, että kulttuurishokki tulee iskemään minua nyrkillään jossain vaiheessa, mutta ainakin toistaiseksi olen välttynyt siltä. Nyt kun viimein löysin kaupasta aasialaisittain mitoitettujen farkkujen seasta itselleni sopivat, luulen olevani valmis keskittymään opiskeluun. Siitä lisää seuraavassa postauksessa!

Näkymä on huoneeni ikkunasta, 19. kerroksesta