Turisteilua @ Perth & Freo

Ostettuani julkisen liikenteen kortin olen päässyt näkemään tätä aluetta laajemmin. Viime sunnuntaina matkasin ensimmäistä kertaa Länsi-Australian pääkaupunkiin Perthiin, jonne on minun isäntäperheen luota n. 20 km matkaa. Tarkoituksena oli lähinnä tutustua katuihin, jotta ihmisten tapaaminen siellä olisi helpompaa.

Katutaiteilija Perthin kadulla

Sunnuntai oli siinä mielessä huono valinta, että esim. backpacker-liikkeet ja muut turistiopaspaikat olivat kiinni, mutta onneksi sää oli aurinkoinen! Tutustuin eri liikkeisiin, sillä ainoat samat, jotka Suomesta löytyvät vaikuttaisivat olevan The Body Shop, Ikea ja Subway! Vaatteita ihaillessa saa usein jäädä vain ihailemaan, sillä monien kauppojen hinnat ovat hurjan korkeat. Eräs kaupustelija totesi, että Suomi on kallis, mutta jouduin kyllä tuumaamaan takaisin, että Australia on vielä kalliimpi paikka shoppailla.

Home of Swan Bells - the Bell Tower

Vierailin myös yhdessä turistikohteessa nimeltään the Bell Tower. Torni rakennettiin milleniumin kunniaksi ja sinne on tuotu 18 kelloa kahdesta Englannin kirkosta. Se onkin yksi maailman suurimmista instrumenteista. Portaita kiiveten sai pienen treenin kaupunkipäivän lomaan, ja matkan varrella oli mahdollisuus tutustua tornin toimintaan. Sain myös koittaa soittaa yhtä kelloista 60 vuotta työtään tehneen kellonsoittajan avustamana. Näkymä tornista Swan-joelle oli kaunis, ja olipa sieltä mahdollista katsella Perthin korkeita toimistotalojakin.

18 kellon pienoismallit

Turistin takana Swan-joki ja Etelä-Perth

Tänään sen sijaan käytin matkakorttia päästäkseni Länsi-Australian ex-pääkaupunkiin Fremantleen. Siellä olikin varsinainen hulina päällä, sillä tällä hetkellä meneillään oleva AFL (Australian Football League) -peli oli saanut ihmiset täyttämään kaupungin kadut. Kamppailussa vastakkain ovat Fremantle ja Sydney. Oli ihanaa katsella, kuinka kaikenikäiset fanit iloitsivat kannustusvaatteissaan.

Olin hieman innoissani nähdessäni jotain suomalaista täällä :D Vihaisten lintujen lisäksi siis..

Minulle mieleenpainuvin juttu tänään oli kuitenkin vierailu Didgeridoo Breath -liikkeessä. Kaupassa myydään Australian kansallissoittimia, didgeridooita, ja siellä on mahdollista saada opastusta soittamiseen! Iloinen yllätys oli se, että yksi kaupan työntekijöistä oli vieraillut Kaustisella, sillä hänen äitinsä on suomalainen! Sanoinkin, että heidän on ehdottomasti lähdettävä Kaustisen Kansanmusiikkifestivaaleille soittamaan.

Kokeilin muutamaa, mutta lemppari löytyi melko nopeasti

Tuleva didgeridooristi!

Kaupan kaikki didgeridoot olivat ainutlaatuisia, sillä soitin täytyy etsiä erämaasta. Termiitit syövät puunpätkän ontoksi, jolloin siitä tulee tuollainen putkimainen soitin. Mitä pidempi putki on, sitä matalampi ääni siitä lähtee. Itse soittaminen vaatii erikoisen hengitystekniikan, jossa soittaja kykenee tuottamaan ääntä samalla kun hengittää nenän kautta. En oppinut sitä 15 minuutin aikana, mutta työntekijät olivat uskomattoman taitavia siinä. Liike oli täynnä naurua, kun yritin matkia opettajaani pärisyttämällä huulia ja tekemällä mitä ihmeellisempiä ääniä. Täytyy ehkä harkita soittimen hankkimista kotiin vietäväksi!

Pahoittelen kuvakulmaa ja mahollisia kaksaripainajaisia :D

Tältä sen pitäis kuulostaa!